tiistai 20. marraskuuta 2012

See you Australia, bula Fiji!


 Surfers Paradisessa...


... ja Brisbanessa vietettyjen päivien jälkeen on aika sanoa heipat kahen Suomi-tytön sydämet vallottaneelle Australialle, ja lähtee hyppeleen Fidzin saarille. Terkkuja Suomeen. Kohta nähdään!


♥: Jenni & Riina

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Itärannikon valloitusta

Sunnuntai-iltana meidän kämppä tosiaan näytti ei-niin-siistiltä, kiitos pakkaamisen. Ikinä ennen ei olla pakattu niin järjestelmällisesti ku nyt tehtiin.. Kaikki kamat pusseihin, pussin kylkeen kynällä mitä sisältä löytyy ja kaiken lisäksi pussin paino. Ai miksikö? No muutama lisäkilo ehkä saattoi tulla 3kk aikana.. Pakattiin isommat, ruumaan menevät, laukut painorajojen mukaisesti 23kg painosiksi ja loput tungettiin käsimatkatavaralaukkuun sekä läppärilaukkuun. Nyt peukut pystyyn ettei Brisbanen kentällä olla yhtä natseja ku Sydneyssä! Nimittäin oikeissa painorajoissahan noitten laukkujen kanssa ei mennä. Kaikki tämä onnistu House managerin puntarilla, muuten oltais oltu aika lirissä. 

Maanantaiaamuna kiireellä ylös, vaatteet niskaan, kämäset aamupalat nassuun ja huone siistiksi. Laukkujen kiinni saaminen ei ollu ihan niin helppoa ku luultiin sen olevan. Todistusaineistoa, olkaa hyvä. 


Juna lähti asemalta klo. 7.15 ja lähettiin tapamme mukaan vähän myöhässä juoksemaan muutaman kymmenen lisäkilon kanssa kohti asemaa. Ei meillä hiki tullu. Matkalla oltiin niin tohinoissamme menossa eteenpäin ettei meinattu huomata etes viereisellä pysäkillä olevaa kämppistä, joka epätoivosesti yritti huudella heippoja. Päästiin junaan ajoissa ja 9 tunnin matka kohti Coffs Harbouria sai alkaa. 

Matka meni yllättävän nopeasti, ts. nukuttiin suurin osa ajasta. Edellisen yön unet oli jääny alle 5 tuntisiksi, joten lisäuni oli tervetullutta. Matkalla nähtiin hienoja maisemia, satoja lehmiä ja kymmenittäin kenguruita. Coffs Harbouriin saavuttiin eläkeläisten keskelle. Pieni paikka, kaikki paikat kiinni kuuteen mennessä ja ihmisiä ei missään. Talsittiin jossakin "puistossa" ja poikettiin Colesiin ostamaan syömistä. Tiistaina luovutettiin huone jo klo. 10. Respan mies tuli tasan 10ltä koputtelemaan oveen ja kyselemään missä vaiheessa ollaan. Tulossa, tulossa, laukut vaan pitäs saada kiinni!

Coffs Harbourin versio Botanic Gardensista. Varmaan se on ollu
niiden mummojen ja pappojen nuoruudessa vielä hieno...



Päivä vietettiin rannalla aurinkoa palvoen. Tuuli oli aivan kauhia ja kaikki hiekat saatiin niskaamme rannalla maatessa. Löydettiin jonkinsortin suihku keskeltä parkkipaikkaa ja koitettiin saada ittemme vähän siistimmiksi ennen junaan menoa. Junamatka oli kolmisen tuntia ja tämän jälkeen vielä tunti bussissa, minkä jälkeen saavuttiin Byron Bayhin. Vastaanotto oli hieman erilaisempi mitä edellisessä; musiikki soi, ihmisiä oli liikenteessä ja kauppojaki oli vielä auki illalla. Talsittiin bussikuskin ohjeiden mukaisesti ensin väärään suuntaan laukkujen kanssa, kunnes taksikuski opasti meidän oikeeseen osotteeseen eli täysin toiseen suuntaan mihin oltiin tultu. Hotelli oli 200m bussipysäkistä, mihin bussi meidät hetki sitten jätti. 

Coffs Harbour


Coffs Harbour beach
Saavuttiin hotellille ja respa oli jo kiinni. Panikoitiin jo miten päästään sisälle kun tosiaan puhelintakaan ei enää ole käytössä. Onneksi joku hotellin henkilökunnasta sattu paikalle ja antoi meille avaimen. Yritettiin vielä illalla kauppaan, mutta se oli ehtiny mennä kiinni n. 5 min aikasemmin.. Tyydyttiin siis kattomaan illalla jakso Muumeja ja alettiin nukkumaan. 

Keskiviikkoaamuna suunnattiin heti ensimmäiseksi hotellin altaalle käristämään kinkkujamme ja polskimaan lämmitettyyn altaaseen. Altaalla viihyttiin muutama tunti ja päätettiin suunnata rannalle. Käveltiin vajaa kilometri rannalle ja tuuli oli jotakin aivan uskomatonta. Käveltiin melkeinpä suoriltaan 3 km päässä olevalle majakalle pällistelemään ja ottamaan kuvia. Takaisin tullessa käveltiin suorinta reittiä takaisin rannalle eli suoraan sademetsän läpi. Köpöteltiin balleriinoissamme menemään kauheita portaita ja kinttupolkuja pitkin ja kauhisteltiin jokaista rasahdusta. Jenni kehtasi vielä vitsailla kalkarokäärmeistä. Jossakin vaiheessa metästä alkoi kuulumaan isompaa rapinaa ja Riina näki jonkin ison liikkuvan. Kiljahdus - tottakai - ja kenguru pomppii karkuun. Kumpi lie säikähti enempi.. 

Hotellin altaalla oli ihan makia ottaa aurinkoa
palmujen alla :)
Jenni otti aurinkoa omalla tyylillään
Byron Bay Lighthouse

Päästiin pian pois metästä ja käveltiin rantaa pitkin kohti hotellia. Matkalla keräiltiin simpukoita ja tutkittiin rannalle huuhtoutuneita elukoita. Nähtiin minipieniä meduusoja, jotakin limanuljaskoja ja taskurapuja. Kameran akku oli jo loppunu, joten todistusaineistoa näistä elukoista ei vielä saatu. Onnistunut päivä kuitenki ja matka jatkuu. Torstai vietetään vielä Byron Bayssa ja illalla huristellaan kohti Surfers Paradisea. 



Tässä meiän seuraava yöpaikka. Jospa tuolla sen neljä yötä kehtaa viettää ;)




: Riina ja Jenni

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

No worries!

Viimisen parin viikon blogihiljaisuuden aikana ollaan...

... kävelty viimistä kertaa töistä kotiin 30 asteen
helteessä hyvillä mielin jättimäiset kortit repussa ja
hyvän mielen provikkapalkat taskussa...

... ja nähty samaisella matkalla iiiiso lepakko roikkumassa puhelinlangoista.

 ... repästy kasaan viiminen hengentuotos tuonne koululle, tunnetaan myös nimellä  harkkarapsa.

... käyty Irkku-pubissa kattomassa kämppisten kans jalkapalloa.
... otettu pilvistä aurinkoa naapuripuiston uima-altaalla ja uitu kilsa.

 ... käyty syömässä läksäri-illalliset meiän ihanan työporukan kanssa.

... kävelty n. 7 kilsaa Coogee Beachiltä Bondi Beachille...
... ihailtu matkalla mielettömiä maisemia...
... ja älyttömiä aaltoja.
... Löyetty pelottava leffoista tuttu hautausmaa...
 ... ja hirveiden etsintöjen ja vinkkipuhelujen jälkeen myös THE hippiluola!

... kuvailtu jalanjälkiä jokaisella vastaan tulleella rannalla...

... ihailtu Sculptures by te Sea -näyttelyä...

... ja päästy lopulta määränpäähän Bondi Beachille.
... tehty uus päiväreissu Blue Mountainssille K:n veljen kanssa...
törmätty paikallisiin poro- ja hirvimerkkeihin...
... ja otettu paaaljon kuvia.
... käyty ihailemassa luolia Jenolan Caveseilla...
... ja tönötetty kuvissa yrittäen tallentaa hienot
näkymät myös kameralle.
... vietetty ihan parhaita läksäreitä parhaassa seurassa ja saatu
asiaan kuuluvat läksärilahjat...
ja jatkettu iltaa Three Monkeysiin tanssimaan jalat kipeiksi.
... löyetty kauan ja antaumuksella metsästetyt valmistujaismekot!

... ihailtu viimistä kertaa Harbour Bridgeä...

ja Opera Housea ihan iltavalaistuksessa.

Ja tällä hetkellä meidän huoneessa näyttää kuta kuinki tältä:


Juna lähtee huomenna aamulla kello 7.15 ja pakkaus on hiiiieman vaiheessa ja kilot paukkuu pikkasen yli. Mutta aateltiin noudattaa ausseille tyypillistä no worries -asennetta! Illalla vielä porukalla keilaamaan. 

Tytöt suuntaa siis ens viikolla itärannikkoa Coffs Harbourin, Byron Bayn, Gold Coastin ja Brisbanen kautta Fidzille, jossa tarkotus ois saarihypellä semmoset 9 päivää. Sieltä lennetään pariksi päiväksi Hong Kongiin ja sen jälkeen suunnaksi otetaan kotiSuomi. Älytöntä miten nopeesti tää aika on menny! Katellaan ehitäänkö ens viikolla enää päivitellä, nettiä ei nimittäin kaikissa hotelleissa oo. Nähhään viimistään 2.12 Oulussa!

♥: Jenni & Riina

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Helloweenia ja rapsapäivää

Työviikko hujahti ohi hirmusta vauhtia. Pomolla oliki meille pieni ylläri takataskussa ja sen jälkeen jakso taas hetken motivoitua työntekoon. Mitennii materia ei motivoi? :D Vikalla viikollahan motivoi ihan vaan se, että se on nimenomaan viimiset neljä päivää, eli harjotteluhan on jo käytännössä ohi! Wihii!

Viikolla alettiin tosissaan selvittelemään meiän Fidzin saarihyppelyn kohtaloa. Käytiin parissa matkatoimistossa ja läheteltiin Suomen Kilroylle viestiä. Ei oo muuten ihan halpaa lystiä! Kauhisteltiin hintoja ja pyöriteltiin euroja ja dollareita unissammeki niinku Roope Setä konsanaan, me tosin ei ihan pennosissa uiskennella. Päädyttiin sitte lopulta varaamaan saarihyppely täältä yhestä matkatoimistosta. Suolasethan ne oli sielläki hinnat, mutta ei auta. Päästään näkemään pääsaaren Nadin lisäksi neljä muuta saarta, joista yks on sama saari, jolla on kuvattu Cast Away -leffa! Riippumatto, valkonen hiekka ja kirkastaki kirkkaammat snorklausvedet, suomitytöt tulloo!


Perjantaina lähettiin vuokran maksun kautta ihmettelemään The Rocksin kaupunginosan maisemia. Kierreltiin pitkin poikin katuja ja möllöteltiin ympärille. Siitä jatkettiin sitte ehottomasti parhaaksi havaitsemaamme food courtiin syömään kunnon ateriat kiinalaista, $3,90 eli aika tasan 3e/annos! Suomeenki tommosia kiitooos. Masut täynnä lähettiin kierteleen kauppoihin ja ettimään valmistujaismekkoja (KAUHIA RESSI !!) ja tuliaisia. Mekkoja ei löytyny ja tuliaisetki jäi melko vähiin. 

Voi ikkunanpesijä rukkaa...

Tälle turisteilulle ei vaan tuu loppua :D

Mikässesiinä?! Vieläkö joku ei tunnista? :D

Liikenneympyrätaidetta aussien huumorilla höystettynä

Aww mikä sulonalle yhen talon partsilla

Bongaa Jenni!



Lauantaina piti siis ottaa uus yritys ja suunnattiin Paddy's Markettiin kierteleen ja kaiveleen tuliaisia vähän paremmalla menestyksellä. Takas kotiin tullessa alettiin valmistautumaan illan dress up partyihin! Halloween oli vallannu kaupungin ja meki järkättiin koko talon voimin omat naamiaiset. Jenni rakensi ittellensä keijun siivet muovipusseista ja kahesta henkarista, taikasauva väsättiin kinkin syömispuikosta ja post it -lapuista ja kiharoita väsättiin kaks tuntia huonoin tuloksin Suomi-leideiltä lainatulla suoristusraudalla. Miten te oikeen ne teette? Repsu, Jenni ois niin kaivannu sun kiharrustaitoja! Ei meiltä vaan onnistunu :( Riina lainas kämppikseltä hattua ja vetäs kaapista heinämiehen kamppeet niskaan. Mietittiin sitte siinä mitä Riina vastaa ku joku kysyy mitä se esittää. "Hay man!" Selkeesti. Juhlat oliki oikeen onnistuneet hurrrjan pelottavasta seurasta huolimatta ja jatkettiin vielä iltaa naapuribaariin kaikenkarvasten olioiden sekaan.


Voi keijurukkaa mihin seuraan joutu :( Iiks!

Sunnuntaina oliki sitte rapsapäivä! Ihan kaikella tavalla. Väsättiin silmät ristissä harjotteluraporttia, katottiin Muumeja ja tehtiin välissä tortilloja pahimpaan nälkään. Mitään tän ihmeempää ei jaksettu.

Huomenna starttaa vika harjotteluviikko. Sydneyssä eessä enää kaks viikkoa ja sitte lähetäänki kohti Suomea "muutaman" välipysähyksen kautta. Opiskelijabudjetilla semmosissa 4-5 tähen hotelleissa... ups :D Tytöt reissussa!


♥: Jenni & Riina

torstai 25. lokakuuta 2012

Random

1. Nähtiin yks päivä töistä tullessa eka kunnon transu. Mies jakkupuvussa ja muutenki täyessä tällingissä. Myöhemmin näitä sulosääriä alkoi tippua nokan eteen hieman tiheämmin ja nyt niitä on bongattuna jo ainaki kolme neljä viis. (Joo tätä postausta on ehkä pihtailtu aika kauan... :D) Paras oli ehkä se kun pinkkiin paitaan ja minihameeseen pukeutunut kaljupäinen ja pitkänokkainen mies tulee korkokengät jalassa vastaan työmatkalla.. Ai miten niin päät käänty?

2. Täällä ei oo rämiä autoja. Ei vaan oo. 97% ohi huristelevista autoista on jotain pakalta vedettyjä hienostomobiileja ja kivoja avoautojaki tulee vastaan puolen minsan välein. Tytöillä alkaa autokuume nousta, eikä Suomessa ihan se vuoden -89 Lada tuukaan kelpaamaan. (Äiti ja iskä, älkää kysykö millä ees se Lada tultas rahottamaan. Sehän on vaan järjestelykysymys!)

3. Autoihin ku päästiin ni voiaanki samatien avautua tästä liikennekulttuurista. Töötit ja kansainväliset käsimerkit on käytössä jatkuvasti ja liikenne on muutenki tosi aggressiivista. Taksit kyllä varmasti ajaa päälle jos satut olemaan niiden tiellä vihreiden palaessa ja ku täällähän ei muuten pääse ikinä mihinkään, jos ei joskus kipitä päin punasia.

4.  Täällä kaikki on kyllä ihan pirun kallista. Kaupassa käymisestä on tullu yksi ohjelmanumero päivälle, koska nämä neidit pystyy helposti kuluttamaan tunnin pelkässä ruokakaupassa. Hyllyjen välissä menee tovi jos toinenki kun etitään just se halvin vaihtoehto. Ja kauppalistan voi ensin kirjottaa ja sitte unohtaa sinne sängyn päälle, kaupassa sitte äimistellään mitästä piti ostaa. 


Tomaatit 8 dollaria/kg! Mikä mieletön tarjous

Lohi tommoset vajaa $40/kg. :((((

Ainoat naista ymmärtävät miehet, $11,95/rasia!


5. Seitsemän pientä kääpiötä, joista muutama oli vaan paikalla, näyttää millasella asenteella sinne puutarhaan mennään!


6. Tää legginssikulttuuri on oikeesti jotain ihan käsittämätöntä. Meillä on jopa töissä ihan tavallista että osa porukasta käyttää leggareita housuina, eikä puhettakaan että niiden kanssa tarttis mitään takamuksen peittävää paitaa pitää. Ei siis hätää armaat suomalaisystävämme! Koska Australia on niin sivistynyt maa, voidaan me nyt ottaa oppia ja unohtaa samalla turhat vaatekriisit. Ei siis muuta ku kalsarit (kyllä, just semmoset mustat kulahtaneet viis vuotta vanhat pierukalsarit) jalkaan ja baanalle!


7. Täällä ei ketään kiinnosta mitä vastaantulijalla on päällä. Sydneyssä näkee jos jonkinlaista tallaajaa. Toppatakkia on ihan jees käyttää 30 asteen helteellä ihan vaan varalta, ettei vaan sairastu! Ja kannattaa vielä samalla kannatella pään päällä sateenvarjoa aurinkovarjoa tuuraamassa, ettei vaan pääse ruskettumaan. Unohtamatta toki niitä legginssejä.
Salakuvausta satikkaa aurinkovarjona käyttävästä.
Ne leggarit vaan puuttuu :(

 8. Jenni päätti just ettei se anna Riinan enää ostaa uutta karkkipussia, ennen ku noi neljä edellisten viikkojen aikana ostettua puoliksi syötyä on napsittu naamaan. Sorry mate!



9. Naapuria voi aina piristää mustalla silmällä. Aamulla meikatessamme naapurin poika tulee kysymään "jotain meikkiä mustaa silmää peittämään. Töihin pitäis mennä." Peitekynä, ole hyvä. Ei se ihan täydellisesti menny, mutta oli se vähän parempi.

10. Paikallisilla neitokaisilla on tapana pukeutua viihteelle lähtiessään hieman paljastavammin mihin ollaan totuttu. Darling Harbourissa talsittiin menemään nahkatakit päällä, kun tytöt astelee vastaan hillittömissä killerikoroissa ja säälittävä vaatekappale päällä, jonka sivusta voi ohikulkija huoletta nähdä millanen rintavarustus neitoselta löytyy. Vesirajaa unohtamatta, helma ei todellakaan saa olla kuin justiinsa ahterin alapuolelle.

11. Bussissa törmättiin mielenkiintoseen homopariskuntaan. Toinen oli ympäripäissään ja toinen hautas häpeissään pään käsiinsä ku Herra Jurri poukkoili pitkin bussia, muksahteli lattialle makaamaan ja säikytteli kanssamatkustajia häirittemällä niiden lehden lukua. Lopulta Herra Jurri keksi, että nyt on hyvä hetki painaa nappia ja kävellä loppumatka, joten eiköhän se hoiperrellu bussista ulos ja Herra Häpeä sai kantaa pariskunnan neljä matkalaukkua ja pyydellä samalla bussikuskilta anteeksi. Sinne ne jäi pysäkille taistelemaan ja matkaa määränpäähän oli vielä pari-kolme kilsaa. Näinköhän sai Herra Häpeä lopulta kantaa matkalaukkujen lisäksi myös Herra Jurrin perille.

PS. Muutama viikko myöhemmin käveltiin reippaasti töistä kotiin kunnes matkalla nähtiin jotain tuttua. Herrat Jurri ja Häpeä istuivat yllättäen bussipysäkillä. Tällä kertaa Herra Häpeä näyttäytyi meille punaisine huulineen ja hamosineen söpösti pussaten partneriaan.


12. Laittasitko oman keittiön pöydälle tämmösen komistuksen? Veitteä takasin laittaessa voit kuvitella jonku pään tilalle, tä?



13. Kyllä väsynyttä työläistä ärsytetään kun vihdoin pääset muutaman kymmenen metrin päähän ulko-ovesta, niin vastassa on mikäs muu kuin never ending corner! Tässä todistusaineistoa.



14. Haha, kaikki tapahtuu työmatkalla! Mikä seikkailumatka joka aamu ja ilta, joten tässä vielä lisää jotain. Kahden eri sähköpylvään välissä roikkuu yhteensä kolmet kenkäparit. Eräänä kauniina päivänä päätettiin kuvata parit pariskunnat. Yks päivä meitä sivistettiin kertomalla, että kenkien roikkuminen sähkölangoissa tarkottaa sitä, että lähellä on huumekauppiaita. Tai jotain :D



15. Joulu tuli kauppoihin! Ja nythän eletään vasta lokakuuta. Ja tämä tapahtui lokakuun alussa... Me kun luultiin, että Suomessa ollaan liian ajoissa.



16. Tapansa kullakin kattaa pöytä. Yleensä kaikki laitetaan vasemmalle puolelle, mikä meistä on ihan väärä puoli kattaukselle. Oikealla sen olla pitää. Mutta paras oli tämmöinen:



17. "Let's see how high we can get!!!!!" Terveiset kämppikseltä facebook-seinällä. Elkää järkyttykö.



18. Täältä löytyy mielenkiintosia lintuja niin ulkonäöltään kuin ääntelyltään. Harmi kun ääninäytettä ei löydy, mutta tässä muutama kaunotar.

Ensimmäisten päivien lounashirviö!

Pelle pelikaani polski satamassa

Papukaijojakin näkyy harva se päivä

19. "Tosi vaikee aa koo sentti tolla yhellä, tolla ii är lantilaisella." Näin meillä varmistetaan se, ettei kukaan IHAN varmasti ymmärrä, mitä ja kenestä puhutaan :D Saa kyllä Helsinki-Vantaalle laskeutuessa olla tosissaan tarkkana, ettei isoon ääneen mee haukkumaan jonku mummon kukkapöksyjä. Saa vielä kävelykepistä kuhmun päähänsä.

20. Tämmöstä myyään työmatkan (kuka yllätty nostaa käden ylös NYT) varrella!



Että semmosta tällä kertaa.

♥: Jenni & Riina