Harjottelun alotusta ja lukkojen taakse jäämistä

Heti alkuun tiedoksi, että blogi tuskin päivittyy arkena, koska aloteltiin harjottelu maanantaina ja päivät menee kauheen nopeesti. Päiväkodille on 5km matkaa ja reippaat tyttäret talsii sen päivittäin! Eli tälle viikolle kerty ainaki 50km (saatettiin parina päivänä eksyäki, mutta ei siitä sen enempää) ja jalat on loppuviikosta vähä väsyneet. Todettiinpas kuitenkin, että 10 viikon aikana kun talsii 50km/viikko, ei voi olla muuta kun kunnossa Fidzille päästyä 8) Hope so.. 

Päiväkodin systeemit on hieman erilaiset kuin Suomessa. Lapsia on todella paljon, hoitajia vähän, pienet tilat ja kova meteli. Ollaan päivittäin tehty huomioita mikä pitäis olla paremmin ja mikä toimisi paremmin eri tavalla toteutettuna.. Näitten perusteella meijän oma päiväkoti olis vähintäänki täydellinen :D

Matkalla töistä kotiin

Ensimmäisinä päivinä meinas nuppi levitä, kun oli hieman erimielisyyksiä johtajan kanssa työn aloituksesta. Meidän mielestä ensimmäisinä päivinä saa olla vähän sivussa ja katella touhua, mutta näitten mielestä pitäisi komentaa enemmän lapsia ja puuttua riitoihin. Juu onnistuis, jos ensin kerrottais sääntöjä ja talon tapoja.. Eniten on ärsyttäny se, että meitä ei esitelty lapsille eikä vanhemmille. Missään ei edes mainittu, että pari neitokaista on tullu toiselta puolen maapalloa harjotteluun.. Eipä ne vanhemmat (muutamaa lukuunottamatta) ole pahemmin edes kyselly ketä me ollaan. 

Mutta loppuviikkoa kohen alko mielikin piristyä kun oppi hieman talon tavoille ja osasi oma-aloitteisesti tehä asioita. Myös kielimuuri alkaa murentua pikkuhiljaa ja lapsiakin ymmärtää vähän paremmin. Nää lapsukaiset ei puhu kauheen selvästi ja pienimmät lässyttää, joten jäätymistilanteita on tullu koettua. Johtajaltaki alko näkyä peukkua kun osattiin puuttua tilanteisiin! :D 

Paikallista leggarimuotia. Ja näitähän voi vapaasti käyttää ihan vaan housuina!

Täällä on KYLMÄ! Tai kyllähän täällä Suomen mittapuulla nyt on melko lämmin. Ulkona vielä pärjää ihan hyvin hupparilla, mutta ootahan vain kun mennään sisälle... Varsinkin päiväkodilla on ihan jääätävän kylmä. Lämmitinkin löytys, mutta ei se oo päällä. Eihän näillä oo kylmä ku ne on tottunu asumaan tollasissa igluissa. Ja meillä pitäs Pohjolan kasvatteina olla tottuneita kylmään! :D Päivän aikana päällä pitää olla toppi, pitkähihanen, huppari, kaulahuivi ja välillä jopa takki. Sisällä.. Ulos voi sitten vähentää. Saahaan varmaan joku nuhatauti ku värjötellään kylmässä koko päivä. 

Perjantai koitti ja käytiin pitkän työpäivän ja viikonlopun kunniaksi ostamassa _vähän_ herkkuja. Ollaanhan me oltu niin mahottoman reippaita työmatkoilla! Päästiin kämpille nälkäsinä, heitettiin kamat jääkaappiin ja lähettiin alakertaan lämmittämään pitsaa. Portaissa listattiin "jes, ku päästään huoneeseen niin syyään pitsaa, herkkuja, löhötään sängyllä ja ollaan koneella, ollaan ansaittu se". Elähän mittää, päästään ovelle ja se onki lukossa. Avaimet sisällä, puhelin sisällä, pitsa ja vesipullot kädessä. Building manager ei oo paikalla (keneltä avaimen sais), joten ei muuta ku piknikille käytävälle oottelemaan avaimen saantia ja naureskelemaan vedet silmissä surkuhupaisalle tilanteelle. 

Koska avaimen haltijaa ei näkyny eikä kuulunu, niin lähettiin ettimään alakerrasta MacGyver with the hat -tyyppiä. Muisteltiin sen olevan Hollannista, nimikään ei muistunu mieleen. Ei uskallettu koputtaa ovelle ku ei tiietty ketä kysyä jos se ei avaakaan ovea.. Mutta eipä ehitty kauaa ootella kun tää kaveri asteli huoneesta ulos ja Jenni onnistu säikäyttämään sen iloisella tervehdyksellä. Kerrottiin ongelmasta ja lähettiin tutkimaan ongelmapaikkaa. Plan A: Katon kautta sisälle (kattopalikat lähtee nostamalla irti ja huoneeseen pääsee sisälle), mutta oli liikaa johtoja edessä. Ei onnistunu. 
Plan B: Tiirikoidaan hiuspinnillä ja puukolla. Ei onnistu. 
Plan C: Soitetaan Building managerille, ei vastaa. 
Pohdintojen jälkeen ja muutaman apurin avulla ovi saadaan auki ja tytöt pääsee illaksi omaan huoneeseensa. Plan D siis toimi!

Sydney World Tower

Lauantaina herättiin jo ennen 9, vaikka suunnitelmissa oli nukkua mahollisimman pitkään. Aamu kuitenki veny puoleen päivään kun päästiin liikenteeseen eli vuokran maksuun lähipostiin ja kaupunkiin shoppailemaan. Into piukeena paineltiin ostoskeskukseen, jossa ei oltu vielä käyty, mutta pettymys oli suuri. Joka paikassa oli ihan älyttömän kallista eikä raskinu mitään ostaa. Jenni oli etenki ihan pettyny ku sen silmät kiiluen oottamassa Zarassa oli kaksinkertaset hinnat Suomen vastaavan kaupan hintoihin verrattuna. Möks! :( Muutama halvempi kauppa kuitenki löyty ja niistä ostettiin parit paidat ja Jenni löysi yyberkorkeet korkkarit. Olihan ne hienot! Oltas myös haluttu käyä Sydneyn korkeimmassa rakennuksessa, eli Sydney World Towerissa, mutta pääsymaksu oli 25$/lärvi, ni päätettiin säästää neki pennoset ainaki toistaseksi :D

Yllättäen tuonne ei uskallettu ees sisälle... :D

Tultiin jopa kämpille tekemään ruokaa eikä sorruttu mihinkään take away -pöperöön! Tässä ollaan jo edistytty kun ostaa valmiiksi ruokavärkit kaappiin eikä houkutus noutoruokaan oo niin suuri :) Tekastiin kanakastike ja riisiä, oli ihan hyvää. Niikö kaikki on aina ihan jees :D Meillä oli tarkotus lähteä illalla Darling Harbouriin "yksille" ja vähän pörräilemään, mutta Jenni taitaa olla tulossa kipiäksi. Eli kyllä, nuhatauti iski nopeammin kuin uskoimmekaan! Vielä ei kuumetta oo, mutta lämpöä pukkaa.. Riina panikoi maanantain harjottelupäivää, että pitääkö mennä yksikseen töihin o.o Illan ohjelmana ois leffan kattomista alakerran väen kanssa, vaikka leffa oli aika surkian kuulonen. Aateltiin kuitenki olla sosiaalisia ja liittyä seuraan. 

Jepjep, leffahan oli poikien valitsemana The Doors. Eli ei ollenkaan meijän mieleen. Ei tajuttu mitään, vaikka kuinka yrittivät selittää taustoja jne. Tovi sinniteltiin kohteliaisuuttamme, mutta sitten tuli piste. Kerättiin kamat ja lähettiin. Ens kerralla me valitaan leffa ja muut saa päättää kattooko vaiko ei :D Meijän romanttinen komedia -ehdotukselle ei kauheesti lämmetty... 


Saa nähä meneekö huominen Jenniä hoivatessa vai päästäänkö jotaki tekemään. Toivottavasti kyseessä on vaan flunssa, joka menee parissa päivässä ohi. Nyt me hörpitään kuppitolkulla teetä hunajalla höystettynä ja völläillään. Hyvvää yötä ja kuulemiin!

Lapsen uuet popot :)

♥: Riina & Jenni